Faktaa MS-taudin omahoidosta

MS-taudin omahoidon muistilista

MS-taudin omahoito

Klikkaamalla otsikkoa saat lisätietoa ja faktaa MS-taudin omahoidosta.

Asiantuntijana neurologi Juha Multanen. 

Tunnista MS-taudin oireet ja huomioi mahdollisten oireiden mukainen omahoito. Edistä mielen tasapainoa vaalimalla mielekkäitä ihmissuhteita ja tekemistä. Huomioi vertaistuen mahdollisuus. 
Tupakoinnin lopettaminen on tärkeä osa MS-taudin hoitoa. Tupakointi lisää MS-taudin ilmaantumisriskiä noin kaksinkertaiseksi.
Vältä päihteiden käyttöä. Jos käytät alkoholia, muista kohtuus, sillä alkoholi aiheuttaa yleisiä keskushermostohaittoja.
Liiku säännöllisesti ja löydä oma lajisi. Liikkumalla saat monia terveyshyötyjä myös MS-taudissa. 
Huomioi riittävä lepo liikunnan ohella ja esimerkiksi flunssan tai MS-taudin pahenemisvaiheen aikana.
Vaali unta. Unen riittävä määrä ja laatu ovat edellytys oppimiselle, muistamiselle ja kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. 
Syö hyvin ja voi paremmin. Huolehdi monipuolisesta ja terveellisestä ruokavaliosta. Huomioi myös riittävä nesteen nauttiminen ja säännöllinen ruokailurytmi.
Muista D-vitamiinilisä. Sopivan annostelun löytämiseksi D-vitamiinipitoisuuden voi tarkistaa laboratoriokokeella. Muiden vitamiini- ja ravintolisien käytön suhteen on syytä käydä läpi valmisteiden hyödyt ja haitat lääkärin vastaanotolla. 
Infektioiden ennaltaehkäisy ja hyvä hoito on tärkeää, koska infektiot voivat altistaa pahenemisvaiheille tai korostaa vanhoja MS-oireita. 
MS-tautia sairastaville suositellaan yleensä influenssarokotteen ottoa. Muiden rokotteiden osalta suositukset tulee saada oman hoitavan lääkärin toimesta. Lähtökohtaisesti niidenkään osalta ei yleensä ole ongelmia, mutta varsinkin käytössä oleva lääkitys tulee huomioida. 
Huolehdi suun ja hampaiden omahoidosta ja käy säännöllisissä hammastarkastuksissa.  
Pidä verenpaine ja paino kurissa. Verisuonitautien riskitekijöiden hyvä hoito suojaa myös aivoja. 
Huolehdi ohjeen mukaisesta MS-lääkkeesi otosta ja siihen liittyvistä seurannoista. 
 


Tunnista MS-taudin oireet ja huomioi mahdollisten oireiden mukainen omahoito. 

ms oireetMS-taudin mahdollinen oirekirjo on laaja, mutta yksilöllisesti vaihteleva. Oireet liittyvät keskushermoston vaurioihin, jotka selittyvät joskus tiettyjen hermoratojen vaurioilla, joskus yleisellä tautitaakalla. Tautiin suoraan liittyvät oireet ovat siten hyvin johdonmukaisia, ja usein rasituksessa tai sen myötä korostuvia.  

Pahenemisvaiheeksi kutsutaan uusia oireita tai aiemmasta selvästi korostuvia vanhoja oireita, jotka kestävät vähintään vuorokauden ajan. Edellytyksenä on myös, että sairauden suhteen on ennen pahenemisvaihetta ollut vakaampi vaihe, eikä samanaikaista infektiota tai muuta myötävaikuttavaa syytä (esimerkiksi merkittävä hellekausi) ole. Kehon lämpötilan nousu voi korostaa oireita, koska tällöin hermosäikeiden kyky johtaa sähköistä signaalia heikkenee niissä hermosäikeissä, joiden ympärillä oleva myeliini on puutteellista. Tämä ns. Uhthoff-oire voi olla kiusallinen ja toimintakykyyn vaikuttava, mutta on tautiopillisesti vaaraton.1 Se ei siis viittaa keskushermoston uuteen vaurioitumiseen, vaan on ohimenevä ilmiö, joka helpottaa usein viilennettäessä tai kuumeen laskiessa. 

Milloin MS-taudin pahenemisvaihe tarvitsee kortisonihoitoa? Tutkittua tietoa tästä on niukalti ja oikeastaan vain näköhermotulehduksesta, joka vaikuttaa muun muassa näön tarkkuuteen. Näön tarkkuuden on kortisonihoidon myötä osoitettu toipuvan nopeammin, mutta lopullinen näön toipuminen ei pidemmällä aikavälillä silti muutu. Näin ollen hoitoa suositellaan vain niille potilaille, joilla näköhermotulehduksen aiheuttama näön tarkkuuden alenema on merkittävä.2 Tätä samaa periaatetta voi noudattaa myös muiden pahenemisvaiheiden osalta. 

Kortisoni voidaan annostella yhtä tehokkain tuloksin sekä suun kautta, että suonensisäisesti3. Hoidon ajoituksesta tutkittua tietoa on varsin vähän. Yleinen suositus on ollut, että hoito tulee antaa 1–2 viikon sisällä oireiden alkamisesta, mutta joskus hoidosta voi olla hyötyä vielä kuukaudenkin kuluttua, jos oireisto sitä edellyttää. Alkuun oireita voi seurata muutaman päivän. Tärkeää tällöinkin (ja aina oireiden korostuessa yli vuorokauden mittaisesti) on poissulkea mahdolliset piilevät infektiot, erityisesti virtsatieinfektio jo ennestään rakko-oireita potevilta.4  

Joskus tuki- ja liikuntaelinongelmat aiheuttavat MS-oireiden kaltaisia ongelmia. Lihastasapainon ja liikkuvuuden puolierojen kuormittamaan kehoon ilmaantuu usein myofaskiaalisia, eli lihasjuosteiden/-kalvojen vaivoja, joille on tyypillistä lihaskireys ja -väsyvyys. Nämä tuntemukset kuitenkin usein helpottavat liikkuessa. Myös tunnon muuttumista ja kipua voi ilmaantua tällä mekanismilla.5 Niiden erottaminen MS-taudin oireista voi olla haastavaa ja siinä tarvitaan usein ammattilaisten apua. Oleellista onkin, että MS-tautia sairastavalla on hyvä ja toimiva yhteys hoitavaan tahoon, jossa oirearvio voidaan tehdä tarvittaessa nopeastikin.  
 
Tutustu tarkemmin MS-taudin näkymättömiin oireisiin

Palaa ylös ^


Edistä mielen tasapainoa vaalimalla mielekkäitä ihmissuhteita ja tekemistä. Huomioi vertaistuen mahdollisuus. 

ihmissuhteetHyvällä stressinhallinnalla voi olla vaikutuksia myös MS-tautiin liittyvän tulehdustilan hallintaan. Yksittäisessä amerikkalaistutkimuksessa havaittiin, että stressinhallintaan liittyneet toimenpiteet vähensivät aktiivisten MS-plakkien ilmaantumista aivojen magneettikuvissa verrokkiryhmään nähden. Saman tutkimuksen jatkoseurannassa todettiin, että merkittävien negatiivisten stressitekijöiden vaikutuksesta kaikilla potilailla riski aivojen magneettikuvissa nähtävien MS-plakkien ilmaantumiseen oli suurentunut. Sen sijaan merkitykseltään vähäisemmät tai ahdistusta ja koettua masennusta aiheuttaneet stressaavat seikat eivät vaikuttaneet aivojen magneettikuviin millään merkittävällä tavalla. Lisäksi positiiviseksi koetut stressitekijät jopa suojasivat aivojen magneettikuviin ilmaantuvilta uusilta tai aktiivisilta tulehdusmuutoksilta.1  

Stressinhallinnalla voi siis olla positiivisia vaikutuksia, mutta toisaalta tavanomaiset arkipäivän stressitekijät eivät ilmeisesti ole MS-taudin kannalta isommin vahingollisia. Mielekäs tekeminen pienen paineen alla ei ainakaan näyttäisi lisäävän tautiaktiivisuutta. 

Vertaistuella voi vaikuttaa hyvinvointiinsa merkittävästi. Siitä lisätietoa löytyy Neuroliiton internet-sivuilta: https://neuroliitto.fi/tieto-tuki/vertaistukijat/. 

1 Burns MN et al: Psychol Med. 2013 May 17:1-11. doi:10.1017/S0033291713000755.
 

Palaa ylös ^


Tupakoinnin lopettaminen on tärkeä osa MS-taudin hoitoa. 

ms-tauti tupakointiTupakointi nostaa MS-taudin ilmaantumisriskin kaksinkertaiseksi. Sairastumisriski lisääntyy suorassa suhteessa sekä tupakoinnin kestoon, että poltettujen savukkeiden määrään. Sen sijaan tupakoinnin aloitusiällä ei ole ollut merkitystä MS- taudin ilmaantumiseen. Tupakoinnin lopettaminen puolestaan hävitti lisääntyneen riskin asteittain 5–10 vuoden kuluessa. Huomionarvioista on myös se, että tutkimusten mukaan passiivinenkin tupakointi lisää MS-sairastavuutta. Tupakoinnin vaikutus liittynee keuhkoihin syntyvään tulehdusreaktioon, eikä linkkiä nikotiiniin ole selvästi todettu.1  

Geneettiset seikat ja muut ympäristötekijät voivat nostaa sairastumisriskiä moninkertaisesti. Jos tupakoiva henkilö kantaa MS-taudille altistavaa ns. HLA-DR-B1*15:01-alleelia ja häneltä samalla puuttuu sairaudelta suojaava HLA-A*02-alleeli, on hänellä yli 13-kertainen todennäköisyys saada MS-tauti verrattuna tupakoimattomaan henkilöön, jolla tilanne näiden alttiusgeenien suhteen on päinvastainen. Edelleen, mikäli edellä mainitut riskialleelit omaavalla tupakoivalla henkilöllä on myös korkea seerumin EBV-vasta-ainetaso (mononukleoosia aiheuttava Ebstein-Barr -virus), sairastuu henkilö peräti 26 kertaa todennäköisemmin MS- tautiin, kuin henkilö, jolla näitä altistavia syitä ei ole.2  

Tupakointi vaikuttaa negatiivisesti myös taudinkulkuun. Ruotsalaistutkimuksessa todettiin, että MS-tautidiagnoosin jälkeen tupakointia jatkaneilla sairaus siirtyi toissijaisesti etenevään vaiheeseen keskimäärin 48 ikävuoden tienoilla, kun taas diagnoosin yhteydessä tupakoineilla, mutta heti sen jälkeen tupakoinnin lopettaneilla tämä tapahtui keskimäärin 56 vuoden iässä. Kun jälkimmäistä tupakoinnin lopettaneiden ryhmää verrattiin niihin, jotka eivät tupakoineet sairastuessaan lainkaan, ei näiden ryhmien välillä todettu kuitenkaan mitään merkitsevää eroa sairauden myöhemmässä kulussa. Tutkijat arvioivatkin, että MS-diagnoosia edeltävä tupakointi vaikuttaa lähinnä sairastumisriskiin, mutta ei sairauden myöhempään ennusteeseen. Tupakointi on kuitenkin yhdistetty myös seurannassa aivojen magneettikuvissa korostuvaan plakkikuormaan ja aivojen keskimääräistä nopeampaan kudoskatoon, eli aivoatrofiaan3. Tupakoinnin lopettaminen on siis tärkeä osa MS-taudin hoitoa. 
 
Apua tupakoinnin lopettamiseen: https://stumppi.fi/ 

 

Palaa ylös ^


 

 
 

Vältä päihteiden käyttöä. Jos käytät alkoholia, muista kohtuus. 

Päihteet ms-tautiAlkoholin käyttö ei näyttäisi lisäävän MS-taudin ilmaantumisriskiä1. Tutkittu tieto alkoholin vaikutuksesta MS-taudin etenemiseen sen sijaan on ristiriitaista. Maltillista ja selvästi kohtuukulutuksen rajoissa pysyvää ajoittaista alkoholin käyttöä ei ole syytä kieltää MS-tautia sairastavalta 2,3. Alkoholin suhteen on kuitenkin huomioitava sen yleiset keskushermostovaikutukset ja erityisesti käytössä oleva keskushermostoon vaikuttava lääkehoito. Näiden suhteen asiasta tulee aina keskustella hoitavan lääkärin kanssa. 

Lisätietoa alkoholin vaikutuksista ja erityisesti siihen liittyvistä ongelmista löytyy esimerkiksi Mielenterveystalon itsehoitoppaista.

1 Zhu t et al. Neurol Sci. 2015 Sep;36(9):1543-50. doi: 10.1007/s10072-015-2326-7.
2Diaz-Cruz C.Mult Scler Relat Disord. 2017 Oct;17:47-53.doi: 10.1016/j.msard.2017.06.011.
3Paz-Ballesteros WC et al .Arch Med Res. 2017 Jan;48(1):113-120. doi: 10.1016/j.arcmed.2017.03.002

 
 

Palaa ylös ^


Liiku säännöllisesti ja löydä oma lajisi. Liikkumalla saat monia terveyshyötyjä myös MS-taudissa. 

Liikunta ms-tautiLaajan, eri tutkimuksia niputtaneen koostekatsauksen mukaan MS-tautia sairastavat harrastavat liikuntaa muuta väestöä vähemmän. Kontrolloidussa tutkimusasetelmassa liikuntaa harrastaneiden potilaiden riski pahenemisvaiheille on kuitenkin havaittu olevan pienempi kuin vähemmän liikkuvilla verrokeilla. Uupuneisuuden ja masennusoireiden osalta kaikki havainnot eivät ole olleet yhdenmukaisia, mutta edes jossain määrin positiiviset havainnot ovat koosteessa enemmistönä. Aerobisesta liikunnasta voi olla apua myös kognitiivisiin toimintoihin, mutta tässäkin suhteessa osa tutkimuksista on jäänyt vaille tilastollisesti merkittäviä positiivisia havaintoja.1  

Lihasvoiman lisääminen on tutkimusten mukaan onnistunut usein eri keinoin, samoin liikkuvuuteen ja spastisuuteen, eli jäykkyyteen, on saatu apua. Erityisesti keskivartalon syvien tukilihasten harjoittaminen sekä koko ryhtilihaksiston ja lantion hallinnan parantamiseen tähtäävät harjoitteet ovat suositeltavia. Tähän tähtäävät etenkin metodiliikunnan keinot, esimerkiksi pilates2. Tutkimustiedon mukaan pilates on turvallista ja voi auttaa oirehallinnassa monella tapaa3. Vastaavia tuloksia voi saavuttaa myös muilla fysioterapian tai metodiliikunnan keinoilla. Tärkeää on pyrkiä saavuttamaan harjoittelun myötä kehittyvä kehonhallinta ja siirtämään se myös tavanomaiseen arkipäivään ja siellä tapahtuvaan toimintaan.  

Kun keho ja oma käsitys kehon toimintakyvystä muuttuvat sairauden ja mahdollisen pysyvän neurologisen oirekuvan myötä, myös motivaatio ja usko omaan kykyyn harrastaa liikuntaa voi merkittävästi muuttua. Sairauden aikaansaamat toimintarajoitteet tai oireet eivät aina ole suurin este liikunnalle, vaan joskus myös uskomukset ja omat odotukset haittaavat fyysistä suorituskykyä. Oleellista olisikin löytää juuri itselle sopiva liikuntamuoto ja harrastaa sitä mahdollisimman säännöllisesti. Myös tässä vertaistuen merkitys voi olla suuri.  

Fysioterapeutti Anders Rombergin katsausartikkeli antaa aiheeseen lisätietoa

Huomioi riittävä lepo liikunnan ohella ja esimerkiksi flunssan tai MS-taudin pahenemisvaiheen aikana. 

Infektion aikana tulee aina levätä. Liikuntaan voi palata vasta, kun infektio-oireet ovat täysin hävinneet. Tällöinkin se kannattaa tehdä asteittain kehoaan kuunnellen.  

https://ukkinstituutti.fi/liike-laakkeena/liikunta-ja-sairaudet/infektiot/  
 

Palaa ylös ^


Vaali unta. Unen riittävä määrä ja laatu ovat edellytys oppimiselle, muistamiselle ja kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. 

MS-tauti uniOsa MS-taudin oireista (etenkin lihasjäykkyys eli spastisuus ja muut lihasoireet, tuntohäiriöt ja rakko-oireet) voivat häiritä yöunta. Unihäiriöillä voi puolestaan olla yhteyttä muistiongelmiin ja fatiikkiin eli uupumukseen. Myös mielialaongelmilla on yhteyttä univaikeuksiin, joskin tässä syy-yhteys voi olla myös päinvastainen.1 Onkin tärkeää, että nämä toisiinsa kietoutuvat ongelmat tulee huomioitua lääkärin vastaanotolla. Monet ongelmista ovat autettavissa oireenmukaisella hoidolla. 

Aivoissa toimii verisuonten ympäristön puhdistusjärjestelmä, jota kutsutaan glianestekierroksi tai glymfaattiseksi järjestelmäksi. Se toimii syvän unen aikana ja mahdollistaa aivo-selkäydinnesteen virtauksen aivokudokseen, jossa se huuhtoo pois valveen aikana kertyneitä aineenvaihduntatuotteita. Tämän järjestelmän puutteellisen toiminnan arvellaan altistavan mm. aivojen rappeumasairauksille. Unen hyvää ja katkeamatonta laatua on siis syytä vaalia.2  
 
Apua unettomuuden hoitoon


 

Palaa ylös ^


Syö hyvin ja voi paremmin. Huolehdi monipuolisesta ja terveellisestä ruokavaliosta. Huomioi myös riittävä nesteen nauttiminen ja säännöllinen ruokailurytmi. 

ms-tauti ruokavalioRuokavalio muovaa suoliston mikrobiomia ja tällä uskotaan olevan yhteyttä sekä autoimmuunisairauksien syntyyn, että niiden kulkuun. MS-taudin osalta pohjoisamerikkalaisessa potilasrekisteristä tehdyssä kyselytutkimuksessa osoitettiin, että terveellinen ruokavalio yhdistyi selvästi pienempään neurologiseen haitta-asteeseen ja myös mielialaongelmien todennäköisyys oli tässä ryhmässä muita pienempi.1  

Tutkimuksessa potilaiden käyttämä ruokavalio jaoteltiin viiteen eri ryhmään sen mukaan, miten paljon he käyttivät terveellisiksi katsottuja tuotteita kuten hedelmiä, vihanneksia, palkokasveja ja kokoviljatuotteita ja toisaalta vastavuoroisesti epäterveellisemmiksi luokiteltuja ravintoaineita, kuten sokeria ja punaista tai prosessoitua lihaa. Kokonaisvaltaisesti terveiksi luokitelluilla elintavoilla oli myös iso merkitys oirekuvaan: parhaat pistemäärät tässä suhteessa saaneilla oli 30 % vähemmän merkittävää uupumusta, 33 % vähemmän muistiongelmia, 44 % vähemmän kipuoireita ja masennusta liki puolet vähemmän kuin muilla ryhmillä.1 Millään erikoisdieetillä tai tietyllä erityisruokavaliolla ei kuitenkaan ole osoitettu luotettavaa taudin kulkuun tai pahenemisvaiheiden ilmaantumiseen kohdistuvaa vaikutusta.  

Neuroliiton internet-sivuilta voi maksutta ladata ”MS ja ravinto” -oppaan. Opas sisältää tietoa ravinnosta MS-tautiin sairastuneelle. Oppaasta saa myös hyödyllisiä vinkkejä ja ohjeita terveellisemmän ruokavalion ylläpitämiseksi. 
 
1 Fitzgerald K C et al. Neurology. 2018 Jan 2;90(1):e1-e11. doi:10.1212/WNL.0000000000004768.

Palaa ylös ^


Muista D-vitamiinilisä. Sopivan annostelun löytämiseksi D-vitamiinipitoisuuden voi tarkistaa laboratoriokokeella. Muiden vitamiini- ja ravintolisien käytön suhteen on syytä käydä läpi valmisteiden hyödyt ja haitat lääkärin vastaanotolla.  

Ms-tauti d-vitamiiniD-vitamiinilla on monenlaisia vaikutuksia elimistössä. Se kuuluu steroidihormonien perheeseen ja vaikuttaa etenkin kalsiumaineenvaihduntaan, luuston hyvinvointiin, immuunijärjestelmän toimintaan, sekä hormonaalisiin ja aineenvaihdunnallisiin asioihin. D-vitamiinin vaikutuskohteita ja D-vitamiinireseptoreita löytyy ympäri kehoa, myös eri puolilta keskushermostoa. D-vitamiinilla onkin osoitettu olevan mahdollisia hermostoa suojaavia vaikutuksia. Pidetään myös mahdollisena, että se vaikuttaa hermovälittäjäainejärjestelmään ja hermosäikeiden väliseen viestintään.1 

Useat tutkimukset ovat yhdistäneet matalan D-vitamiinitason MS-taudin ilmaantumisriskiin. Tämä selittänee myös sairauden suuren ilmaantuvuuden pohjoisella pallonpuoliskolla. On myös saatu jonkin verran näyttöä siitä, että matalat D-vitamiinitasot voivat altistaa MS-taudin pahenemisvaiheille.2, 3, 4 Solar-tutkimuksessa havaittiin aikanaan lisäksi, että korkea D-vitamiiniannos voi suojata sairauden alkuvaiheessa plakkimuutoksilta, jotka näkyvät aivojen magneettikuvissa5

D-vitamiinista MS-taudissa on myös julkaistu kolme laajaa kirjallisuustietokantaa kattanut koostetutkimus vuonna 2018. Tässä ei kuitenkaan havaittu D-vitamiinilisällä olleen tilastollisesti merkittävää vaikutusta MS-taudin aiheuttamaan etenevään haittaan tai pahenemisvaiheiden määrään. Aiemmin todetut D-vitamiinin tulehdusmuutoksia hillitsevät vaikutukset eivät siis toistaiseksi ole saaneet selvää tukea kliinisistä tehomittareista aivojen magneettikuvissa.6  

On myös huomionarvoista, että MS-taudin koe-eläinmallissa (EAE) on voitu osoittaa, että hyvin korkeat aktiivisen D-vitamiinin seerumipitoisuudet (yli 200 nmol/l) voivat jopa aktivoida sairautta. Tämä ilmiö näyttäisi yhdistyvän korkean D-vitamiinimäärän veren kalsiumtasoja nostavaan vaikutukseen, joka puolestaan voi aktivoida immuunijärjestelmän haitallisia tulehdusvasteita.7  

On perusteltua, että MS-potilailta määritetään diagnoosivaiheessa aktiivisen D-vitamiinin määrä (S-25-OH) verikokeella ja asianmukaisen vitamiinilisän toteutuminen varmistetaan ainakin yhdellä kontrollimittauksella, mutta ei kesällä. Tavoitealueena voitaneen alkuvaiheen sairaudessa pitää 100 nmol/l tasoja.8 Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että 1 mcg annos D-vitamiinia nostaa seerumitasoa 1–2 nmol/l.  

D-vitamiinilisän merkitys korostuu siis sairauden alkuvaiheessa. Varsinkin hyvin suuria annoksia on kuitenkin syytä välttää. Yleensä edellä mainitut tavoitetasot saavutetaan 50–100 mcg/vrk annoksilla. D-vitamiinia on syytä annostella myös lapsille. 

Matalat B12-vitamiinitasot voivat aiheuttaa MS-oireiston korostumista ja myös muita itsenäisiä neurologisia ongelmia. Sen riittävä saanti on siis tärkeää, mutta erillistä hoidollista merkitystä tällä vitamiinilla ei MS-taudissa ole.9 Myöskään Omega3-rasvahappojen ei ole voitu osoittaa olevan avuksi MS-taudin oirekuvan tai tautiaktiivisuuden hallinnassa10. Probiootteihin luokiteltavien lactobacillus-suvun bakteerien, sekä Saccharomyces boulardii-hiivan merkitys autoimmuunisairauksissa on teoreettisesti mielenkiintoinen, mutta niiden osalta tarvitaan vielä lisätutkimuksia valmisteiden lopullisen merkityksen varmistamiseksi.  

Monien päällekkäisten vitamiinilisien osalta on syytä huomioida mahdolliset korkeat kumulatiiviset annokset. Erityisesti suuret B6-vitamiinimäärät (yli 50 mg/vrk) voivat pitkäaikaisessa käytössä vahingoittaa ohuita ääreishermosäikeitä11.  

 

Palaa ylös ^


Infektioiden ennaltaehkäisy ja hyvä hoito on tärkeää, koska infektiot voivat altistaa pahenemisvaiheille tai korostaa vanhoja MS-oireita.  

ms-tauti infektiotMS-taudin ilmaantuminen voi liittyä edeltävästi sairastettuun infektioon. Kyse ei ole suorasta infektion aiheuttamasta vaikutuksesta keskushermostoon, vaan sen käynnistämästä immuunijärjestelmän poikkeavasta reaktiosta, jolle henkilö on perintö- ja ympäristötekijöiden altistama. 

Infektiot voivat myös pahentaa MS-taudin oirekuvaa. Etenkin kuumeen nousu korostaa niiden hermosäikeiden impulssivirtaa, joiden myeliinivaippa on heikentynyt, kuten edellä on todettu. Joskus infektio voi myös pienellä viiveellä laukaista sairauden pahenemisvaiheen. 

Infektioiden esiintyminen MS-potilailla on jonkin verran tavallisempaa kuin muussa väestössä. Yli 15000 potilasta sisältäneessä amerikkalaistutkimuksessa todettiin, että MS-tautia sairastavilla oli kaksinkertainen riski sairastua virtsatieinfektioon muuhun väestöön nähden. Myös sairaalahoitoon johtaneiden infektioiden osalta tilanne oli samankaltainen. Keuhkoinfektioiden osalta riskin lisäys oli pienempi, mutta sekin oli muuhun väestöön nähden lievästi koholla.  

Ikä ja taudinkulkuun vaikuttava lääkehoito muovaavat infektiosairauksien riskiä, mutta ne eivät siis vallitsevan tiedon valossa yksin riitä selittämään eroa muuhun väestöön nähden. Kyse ei kuitenkaan liene itse sairauden aiheuttamasta suorasta immunologisesta alttiudesta, vaan todennäköisin selitys yhdistynee neurologisen oirekuvan vaikeusasteeseen, erityisesti liikuntahaittaan ja rakko-oireisiin.1  

Monet MS-taudin hoitoon käytettävistä lääkkeistä saattavat lisätä infektioriskiä. Tämä koskee erityisesti elimistön valkosoluihin tai niiden eri alaluokkiin (erityisesti lymfosyytit virustautien osalta) vaikuttavia hoitoja. Valkosolutasojen säilyessä normaalinakin voi lääkehoito silti haitata immuunipuolustusta solujen toimintaa vaimentamalla.2  

Vallitsevan tiedon valossa MS-taudin ei sinänsä katsota altistavan Covid-19 –infektiolle, eikä myöskään sen vakavammille muodoille. Korkean iän ja oheissairauksien (verenpainetauti, diabetes, obesiteetti eli ylipaino) taudinkuvaa korostava vaikutus on myös samankaltainen kuin verrokkiväestössä. Lääkehoitoon liittyy valmistekohtaisia erityispiirteitä, jotka tulee hoidossa huomioida.3 Tästä vastuussa on oma hoitava neurologinen yksikkö.  

 

Palaa ylös ^


MS-tautia sairastaville suositellaan yleensä influenssarokotteen ottoa. Muiden rokotteiden osalta suositukset tulee saada oman hoitavan lääkärin toimesta. Lähtökohtaisesti niidenkään osalta ei yleensä ole ongelmia, mutta varsinkin käytössä oleva lääkitys tulee huomioida. 

ms-tauti rokotteetRokotteiden yhteys MS-taudin ilmaantumiseen on aiemmin katsottu mahdolliseksi. Tutkimusnäyttö asian tiimoilta on valtaosin ollut kuitenkin heikkolaatuista ja niinpä vuonna 2017 julkaistussa laajassa katsausartikkelissa ei tämänkaltaista yhteyttä enää pidetty todennäköisenä1. Eniten huolta on herättänyt hepatiitti-B-rokote, mutta senkään suhteen ei uusissa selvityksissä ole löytynyt näyttöä lisääntyneestä MS-taudin riskistä2.  

Vielä 1990-luvun alkupuolellakin rokotteita suositeltiin vältettävän MS-potilailla, koska niiden pelättiin altistavan sairauden pahenemisvaiheille. Laajempia potilasaineistoja hyödyntävät selvittelyt ovat täsmentäneet rokotesuosituksia. Itse perustaudin vuoksi rokotteita ei suoraan enää pidetä ehdottomasti vasta-aiheisina. Kuitenkin edellä mainitussa katsausartikkelissa eläviä heikennettyjä taudinaiheuttajia sisältävän keltakuumerokotteen todettiin voivan aiheuttaa MS-taudin aktivoitumista. Etenkin influenssarokotteen turvallisuus MS-potilaille on luotettavasti osoitettu.1  

Erityisesti vahvasti immuunijärjestelmään vaikuttavien lääkkeiden suhteen on rokotteiden täydennystarve aina arvioitava jo ennen hoidon aloitusta, koska eläviä heikennettyjä taudinaiheuttajia sisältäviä rokotteita ei näiden lääkkeiden aikana suositella otettavaksi (etenkin vesirokko- ja MRP-rokote). Suoja on kuitenkin aiheellinen, koska aloitettava lääkehoito voi altistaa sekä näiden sairauksien ilmaantumiselle, että sairastumisen yhteydessä myös astetta vaikeammalle tautimuodolle. On myös syytä huomioida, että käytössä oleva immunologinen hoito voi myös vaimentaa rokotevasteita3.  
 
Lisätietoa rokotteista

 

Palaa ylös ^



 

Huolehdi suun ja hampaiden omahoidosta ja käy säännöllisissä hammastarkastuksissa 

ms-tauti hampaatHampaiden hyvä kunto on tärkeää piilevien infektiopesäkkeiden ennaltaehkäisyä. 

https://www.hammaslaakariliitto.fi/fi/suunterveys/yleistietoa-suunterveydesta/suu-ja-yleisterveys/suunterveyden-merkitys-yleisterveydelle 

Palaa ylös ^


Pidä verenpaine ja paino kurissa. Verisuonitautien riskitekijöiden hyvä hoito suojaa myös aivoja. 

ms-tauti verenpaineVerenpaine 

Laajassa kanadalaisessa tutkimuksessa todettiin, että 15 % MS-potilaista poti korkeaa verenpainetta, kolesteroli oli koholla liki seitsemällä prosentilla ja samanaikainen diabetes taasen reilulla viidellä prosentilla. Ikä lisäsi oheissairauksien esiintyvyyttä. Naisilla näitä sairauksia oli odotetusti miehiä vähemmän. Erityisen merkittävää oli se, että verrattaessa muuhun vakioituun väestöön verenpainetaudin todennäköisyys oli MS-tautia sairastavilla naisilla 16 % ja miehillä peräti 48 % suurempi. 1 Toisessa vastaavassa aineistossa puolestaan todettiin, että MS-potilailla diabeteksen ilmaantumistodennäköisyys lisääntyi ajan myötä kolminkertaista tahtia muuhun väestöön nähden2.  

Kohonnut verenpaine kuormittaa aivojen päätevaltimopuolta ja ajanee MS-taudin etenemistä etenkin iän karttuessa. Kohonnut verenpaine linkittyy myös potilaiden alentuneeseen liikuntakykyyn, sekä heikentyneeseen elämänlaatuun2.  

Diabetes 

Tyypin 2 diabetes ja korkeat kolesteroliarvot missä tahansa MS-taudin vaiheessa voivat myös liittyä korostuneeseen neurologiseen haittaan seurannassa3. Diabeteksen hyvä hoito voi osaltaan rauhoittaa arvioitua MS-taudin tulehdusaktiivisuutta ainakin aivojen magneettikuvien perusteella. Kolesterolilääkkeiden vaikutuksesta MS-taudin kulkuun on tehty muutamia tutkimuksia ristiriitaisin löydöksin. Kliininen vaikuttavuus on jäänyt vaille tilastollista merkitsevyyttä, mutta magneettikuvien osalta on saatu myös positiivisia tuloksia. 

Ylipaino 

WHO:n tilastojen mukaan vuonna 2016 aikuisväestöstä 39 % sekä naisista, että miehistä oli ylipainoisia (BMI eli painoindeksi yli 25). Lapsuus ja nuoruusiän ylipainon tiedetään lisäävän sairastumisriskiä MS-tautiin. Osa tutkimustiedosta viittaa lisäksi siihen, että ylipaino ja lihavuus (BMI yli 30) ovat yliedustettuja MS-potilailla muuhun väestöön nähden, joskin päinvastaisiakin havaintoja on.  

Ylipaino ja obesiteetti on myös yhdistetty vaikeampaan taudinkulkuun. Tämän taustalla ovat todennäköisesti muut samanaikaisesti esiintyvät kardiovaskulaariset riskitekijät. Toisaalta yhteyttä ruokavalion kautta suoliston hyvinvointiinkin on pidetty mahdollisena. Ylipainoon liittyvä kehon matala-asteinen tulehdustila, sekä adiposyytit (eräänlaiset rasvasolut) ja niiden tuottamat adipokiinit (rasvasolujen tuottamat entsyymit, proteiinit tai hormonit), voivat myös osoittautua osasyyllisiksi jatkuvaan tautiaktiivisuuteen. Lisäksi ylipaino voi vaikuttaa haitallisesti lääkevasteisiin sekä D-vitamiinitasoihin.5  
 
Apua painonhallintaan


Huolehdi ohjeen mukaisesta MS-lääkkeesi otosta ja siihen liittyvistä seurannoista. 

ms-tauti seurantaNykyään korostetaan potilaan omaa roolia hoitoon sitoutumisessa pelkän lääkärin antaman ”hoitomääräyksen” sijaan. Oleellista on luoda hoitosuhde, jossa potilas tietää lääkkeen käyttötarkoituksen ja sen vaikuttavuuden suhteessa oikeaan annosteluun. Tutkimusten perusteella kroonisten sairauksien lääkehoidon toteutukseen liittyy kuitenkin usein ongelmia.  

Amerikkalaisista MS-potilaista koottu aineisto osoitti, että yli 45-vuotiaat käyttivät MS-lääkitystä ohjeen mukaan 13,7–18,6 % todennäköisemmin kuin tätä nuoremmat. Lisäksi naisilla hoidon toteutus oli keskimäärin 5,5 prosenttia parempi kuin miesten. Pistospaikkareaktioista kärsivillä injektiolääkkeitä käyttävillä potilailla ero hoitomyöntyvyydessä oli 9,1 % verrattuna muiden lääkkeiden käyttäjiin, tai vailla pistosreaktioita oleviin. Masennusoireista kärsivillä hoidon toteutuksen ongelmia oli myös hieman enemmän kuin muilla.1 

Kaksi vuotta sitten julkaistussa kanadalaistutkimuksessa arvioitiin hoidon aloitukseen liittyviä ongelmia. Tutkimus osoitti, että kaikkiaan liki kolmannes suosituksen lääkehoidon aloituksesta saaneista potilaista ei tätä halunnut tehdä. Syinä raportoitiin mm. halu hoitaa tilannetta ilman lääkkeitä tai turvautua vaihtoehtoisiin hoitomuotoihin. Lisäksi huolimatta neurologin vastakkaisesta ohjeistuksesta, 10 % hoidon aloittaneista potilaista luopui hoidosta seuranta-aikana. Tässä tapauksessa tärkeimmäksi syyksi (61 %) nousi esiin hoidon haittavaikutukset.2  

MS-taudin kulkuun vaikuttavaa lääkehoitoa suositellaan nykyään kaikille heti diagnoosin jälkeen, sekä myöhemminkin, jos tautiaktiivisuutta esiintyy. Seurannassa mahdollisesti havaittaviin ongelmiin pyritään myös vaikuttamaan aktiivisesti hoitoa tarvittaessa tehostaen. Hoito tähtää keskushermoston suojelemiseen ja uusien tulehdusmuutosten ja pahenemisvaiheiden ennaltaehkäisyyn. Onnistunut hoito estää parhaimmillaan myös taudin etenemistä. Vaikka hoidon teho edellä mainittuihin asioihin voi olla erinomainen, ei se silti välttämättä auta lainkaan jo olemassa oleviin oireisiin. Näihin tuleekin tarvittaessa suunnata muita lääkkeellisiä ja kuntouttavia hoitokeinoja.3  

Ongelmat lääkehoitoon liittyen ovat siis yleisiä ja mahdolliset ongelmat, sekä potilaan omat näkemykset on syytä aktiivisesti käydä läpi hoitavan tahon kanssa. Vain oikein ja ohjeen mukaisesti otettu lääke tuo toivotun tehon. 


Palaa ylös ^

Suunnittele omahoidon toteuttaminen askel kerrallaan. Pyydä tukea tai neuvoa hoitopaikastasi omahoitosi toteutumiseen ja seurantaan.