MS-Tiimi
MS-Tiimi
Mäsänalle

Oulun Arkea ja Unelmia -tilaisuuteen osallistui myös Marjo ja Mäsänalle. Halusimmekin tutustua iloiseen parivaljakkoon lähemmin ja pyysimme Marjoa kertomaan hieman lisää. 

Hei, olen Marjo Raappana. Perheeseeni kuuluu aviomieheni Jukka ja tyttäremme Jenna kohta 10v sekä Mia 7v. Asumme Pohjois-Pohjanmaalla Martinniemessä. Oudot oireeni alkoivat vuonna 2010 ja siitä seurasi MS diagnoosi vuonna 2012. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäin vuonna 2017.

Olen luonteeltani peruspositiivinen ja suuri hulluttelija. Oman hullutteluuni liittyy myös tarina. Vähän yli vuosi sitten löysin YouTubesta videon miten virkata pyörätuoli. Tiesin saavani pyörätuolin apuvälineeksi tulevana kesänä, joten ajattelin huvikseni virkata sellaisen. Olen harrastanut virkkaamista vuodesta 2009 asti ja silloin ensimmäinen virkkuutyö oli kastemekko tulevalle tyttärellemme. Vuosi sitten ystävänpäiväksi ajattelin virkata muutaman Nallen. Kuitenkin tykästyin nalleen kovasti ja päätin jättää sen itselleni talteen.

MS-nalle

Sitten yhtenä päivänä fysioterapeuttini tuli kotikäynnille ja kysyi että oletko kokeillut, mahtuisiko Nalle pyörätuolin kyytiin. Istutin Nallen pyörätuoliin ja kappas sehän sopi. Siitä syntyi Mäsänalle.
Siitä hetkestä alkaen Mäsänalle onkin kulkenut minun mukanani joka paikassa ja saa aina loistavan vastaanoton. Esimerkiksi hammaslääkärissä pääsee potilaan tuoliin, magneettikuvissa pötköttelemään pedille ja hoitajilta saadaan reippaudesta tarroja. Mäsänalle on oikeastaan kaikkialla mukana. 
Mäsänalle toimii myös hyvänä motivaattorina itselleni. Se rohkaisee ja motivoi minut liikkeelle ja saa myös kokeilemaan uusia asioita sairaudesta huolimatta. Jokin aika sitten oltiin Mäsänallen kanssa valokuvamallina ja seuraavaksi kokeillaan ratsastusta ja seinäkiipeilyä.

Marjo ja Mäsänalle

Mäsänalle on hyvä keino kertoa taudista muille ihmisille ja etenkin lapsille. Nalle rikkoo jään, ja minusta on ihana huomata, että aikuisetkin uskaltavat heittäytyä välillä mukaan hassutteluun. Oli sairaus mikä tahansa, hyssyttely ja piilottelu eivät ole hyvästä, vaan ihmisten on hyvä oppia erilaisuutta. Siksi on myös tärkeää tuoda sitä julki ja kohdataan kaikki ihmiset ihmisinä.

Toimin oman kyläkoulumme kotikoulutoimikunnan puheenjohtajana ja pääsen välillä seuraamaan koulutoimintaa. Mäsänalle on otettu siellä ihanasti vastaan ja sen kautta olen voinut kertoa MS-taudista hieman huumorilla höystettynä ja helposti lähestyttävästi. Käytän keppiä, sähkömopoa, pyörätuolia tai rollaattoria aina tarpeen mukaan. Oppilaat haluaisivatkin innokkaasti kokeilla apuvälineitäni.

Mäsänalle apuna

Mäsänallella riittää unelmia ja niitä myös toteutetaan pikku hiljaa. Mäsänalle opettaa muille, että vaikka olisi mikä vaiva tai sairaus tahansa, se ei tee kenestäkään huonompia. Olemme kaikki yhtä arvokkaita.
Oma perheeni myös rakastaa Mäsänallea ja lapset varsinkin tykkäävät Mäsänallen touhuista. Mäsänalle toivoo, että saa sanomaansa levitettyä moneen paikkaan ilon ja huumorin kautta.

Mäsänalle ja minä kiitämme haastattelusta ja lähetämme kaikille rakkaita ajatuksia ja iloa elämään. Lisää Mäsänallen seikkailuja löydät somesta hashtagilla #mäsänalle.

Valokuvat: Jenni Leinonen photography ja Mäsänallen kotialbumi